Transformers: Viimeinen Ritari / The Last Knight (2017) - Arvostelu

Genre: Toiminta / Sci-Fi
Ohjaus: Michael Bay
Käsikirjoitus: Art Marcum, Matt Holloway, Ken Nolan, Akiva Goldsman
Päätähdet: Mark Wahlberg, Anthony Hopkins, Laura Haddock, Josh Duhamel

Kesto: 149 min. / tuleva Blu-Ray versio 189 min.

"I was trying to make the moment more epic."

Joku sanoi aikanaan Revenge of the Fallenista, tai Age of Extinctionista, että tämä lähes kolmetuntinen teos ei ole vain elokuva, se on rangaistus. Ensimmäinen Transformers oli kelpo elokuva, edesmenneen Roger Ebertin mielestä jopa lähes neljän tähden elokuva. Sitten tuli armoton yliyrittäminen. Jatko-osat ovat täynnä kaikkea mahdollista; enemmän robotteja, tuhoa, hahmoja, vitsejä ja panosta. Onko ihme jos elokuvat kestävät toistuvasti sen 2,5 tuntia kun lisäksi joka leffaa varten kaikki on aina aloitettava alusta tarinallisesti. Myös The Last Knight on aivan liian pitkä tekele, jonka kohdalla olin valmis laittamaan pillit pussiin jo vajaan 1,5 tunnin kohdalla.

Kesto itsessään ei ole ongelma. Mutta kun elokuva koostuu aneemisesta tarinankerronnasta, jonka emotionaalinen resonanssi on pyöreä nolla ja siihen isketään vielä päälle kymmenvuotiaan kirjoittama kömpelö dialogi, niin aletaan koetella jo oikein urakalla katsojan henkistä hyvinvointia. Vitsejä on väkisin yritetty änkeä joka käänteeseen ja nöyryyttävästi näiden jälkeen on jätetty pieni dialogiton paussi, ettei katsojien naurunremakka peittäisi alleen rikasta dialogia. Minun korvani tosin havaitsivat lähinnä kiusallisen hiljaisuuden. Tosin muutamaan otteeseen äidyin palkitsemaan elokuvan kovan yrittämisen pienellä väkinäisellä hymyllä, sillä elokuva oli kuin huomionkipeä taapero joka huutaa "äiti, kato mitä mä osaan".

The Last Knight kuljettaa liikaa kuollutta painoa mukanaan, eikä onnistu herättämään Transformersien maailmaa henkiin. Elokuva aloittaa kertomalla, kuinka elokuvassa pitäisi olla jonkinlainen ikiaikainen sota käynnissä robottien ja ihmisten välillä. Siinä sitten näytetään kuinka lentävät robotit saapuvat maapallolle, eli jonkinlainen invaasio. Pian näemme kuinka nuoret lapsiparat talsivat ison kaupungin raunioissa, jopa urheilustadion on aivan palasina. Muistaakseni se laitettiin jossain aiemmassa leffassa maan tasalle. Jokatapauksessa pian tuonne urbaanille sotatantereelle saapuu Mark Wahlberg ja pian myllytellään intensiivisesti. Vaikuttaisi siltä, että kaikki elämä maapallolla on pysähtynyt. Kunnes saavumme Wahlbergin salaiseen tukikohtaan, jossa televisiossa ajetaan Nascaria ihan normaalisti. Pian ollaan Englannissa, jossa arki rullaa ihan normaalisti ja yläluokkaiset hienostelevat hevospoolon parissa. Vanhempi rouvashenkilö ystävineen kantaa huolta kuinka hänen tyttärensä ei millään tahdo asettua aloilleen ja löytää sopivaa miestä. Maailma on tosiaankin vaarassa tuhoutua.

Lisää kuollutta painoa tuovat lukuisat henkilöhahmot. Meillä on latinotyttö Izabella, joka on täysin hyödytön. Leffan alussa vaikuttaa siltä, että tässä on se toinen sankari Wahlbergin rinnalle ja elokuvan kuluessa Wahlberg, Laura Haddock ja tyttö tulevat muodostamaan perheen. Väärin, koska tyttö tiputetaan tarinasta varmaankin tunniksi kokonaan pois, kunnes hän ilmestyy lopputaisteluun. Tyttö haluaa taistelemaan etulinjaan, joten John Goodmanin robotti ottaa hänet mukaan. Lopputaistelussa tyttö ei kuitenkaan tee yhtään mitään, hän on kaikilta kanteilta ajatellen täysin hyödytön. Miksi tyttö oli edes mukana elokuvassa? Ehkä tämä oli demografinen juttu, että halutaan nuorille tytöillekin jotain ja lisäksi tällä saatiin se pakollinen latino ruutuun. Elokuvassahan on mukana yksi latino, yksi musta ja varmaankin tuo Samurairobotti käy aasialaisesta. Eivätpähän pääse kritisoimaan liian valkoisesta elokuvasta kun on saatu minimit mukaan. Toki tämä latinotyttö ei ole ainoaa täytettä. Mikä virka on John Turturron Agentti Simmonsia änkeä Kuubasta käsin tähän mukaan. IMDB:n näyttelijöiden ja heidän roolihahmojensa lista aiheuttaa jatkuvaa hämmennystä. Kuka oli Jimmy? Santos? Saebert? Hengist? Ai, Laura Haddockin hahmon nimi oli Vivian ja se latinotyttö oli Izabella. Transformerseista tunnistan juuri ja juuri Optimus Primen, sekä Bumblebeen. Millään ei ole mitään syvempää merkitystä. Tekijät ovat vain tehneet. Doers do.

Koska on vuosi 2017, niin Michael Bay on vastentahtoisesti pidättäytynyt nuolemasta kamerallaan naispääosa Laura Haddockin vartaloa. Kukapa unohtaisi toisessa Transformersissa Megan Foxin pesemässä moottoripyörää. Tai kuinka joutava Rosie Huntington-Whiteleyn hahmo oli kolmososassa ja kuinka paljon Bayn kamera häntä "ahdistelikaan". Laura Haddockin hahmo on progressiiviselle nykyajalle ominaisesti tietenkin superfiksu ja supersivistynyt, tutkintoja löytyy joka sormelle. Hän ei kulje pelkästään Mark Wahlbergin käsipuolessa, vaan alkaa olla loppua kohden ihan elokuvan ytimessä ja Wahlberg on se, joka uhkaa jäädä kohtauksissa hieman seinäruusuksi. Naishahmo kun on vedetty ihan yli, niin kaikesta jää jälleen pakotettu ja yliyrittävä maku.

Kovasti väitetään, ettei Michael Bayta voi kritisoida ainakaan visuaalisen silmän puutteesta. Transformersien toimintakohtaukset ovat edelleenkin järkyttävän sekavia. Lisäksi kuvasuhde muuttui käsittämättömällä tavalla kohtausten sisällä ees taas. Sitä ei voi olla kukaan huomaamatta, koska samalla tekstitysten paikka muuttui. Tosin se on niin tökerö, että siitä ei voi olla häiriintymättä, oli tekstitys tai ei. Sama hemmetin kohtaus on ilmeisesti kuvattu sekä imax-, että normi digitaalikameroilla. Suuren visuaalisen neromme mielestä on ilmeisesti toimiva ratkaisu saman kohtauksen sisällä vaihtaa ei-letterboxista letterboxiin, eli pelata imaxina kuvatun ja normimateriaalin välillä. Christopher Nolan tekee samaa, mutta hän kuvaa kokonaisia toimintakohtauksia imaxina. Michael Bay suurena kokeellisena elokuvantekijänä kuvaa dialogiaankin imaxina. En äkkiseltään havainnut metodia tämän hulluuden takana.

Suoraan sanoen on ilo, että kyseessä on Bayn viimeinen Transformers. Nyt pääsemme näkemään onko mahdollista enää tehdä hyvää Transformers-elokuvaa kun elokuvasarja on kasvanut näin massiiviseksi kaikin puolin. Myös Bay on tehnyt ihan kohtalaisia elokuvia kuten Pain & Gain, 13 Hours, The Island ja The Rock. Joten kyllä siellä jotain tarjottavaa on, vaikka toki myös materiaali sanelee aina lopputuloksen tasoa.

Odotukset, vangitsevuus ja teema 4,5

Näyttely 6
Audiovisuaalinen elämys 6

Juoni/käsikirjoitus 4,5
Uudelleenkatseluarvo 3
Viihde 4

★☆☆☆☆

IMDB

Katsomisvinkit: Rautajätti, Forbidden Planet, Metropolis. Mystery Science Theatre 3000: The Movie, Pacific Rim, WALL-E